20 Apr

Musiikin vaikutus ostoksien tekijään

music_effect

Musiikkia on soitettu vähittäiskauppaympäristöissä vuosikymmeniä, jos ei pidempään. music_effectAsiakas ei monesti kiinnitä tähän taustamusiikkiin tietoisesti sen kummempaa huomiota, joten voisi pohtia soittavatko liikkeet sitä vain luodakseen tietyn tunnelman. Ilmapiiri on varmasti yksi osa yhtälöä, mutta syitä löytyy enemmänkin. Musiikilla on korkeat todennäköisyydet vaikuttaa ihmisten tunnetiloihin, mikä puolestaan tunnetusti vaikuttaa meidän käytökseemme, kuuntelimmepa me sitä tietoisesti tai emme.

Ihmismieli on monin jännittävin tavoin yhteydessä ympäristöönsä, ja kaupalliset tahot ottavat tästä mahdollisuuksiensa mukaan kaiken irti. Vaikka jotkin liikkeet soittavat tai jättävät soittamatta musiikkia ilman sen kummempaa analyysia, on musiikin merkittävät vaikutukset ostoksilla olijoihin todettu kymmenissä akateemisissa tutkimuksissa. Monet viralliset tutkimukset ovat ilmestyneet vasta 1980-luvun lopulla, mutta taustamusiikin vaikutuksia liikeympäristössä on tutkittu jo pitkään, erityisesti sitä miten musiikkia voidaan käyttää hyväksi myynnin lisäämisen kannalta.

Psykologiassa on haara, joka on keskittynyt tutkimaan miten ja miksi ihmiset ostavat tuotteita ja palveluita, mitkä vaikuttimet ja tunteet piilevät ostopäätösten takana sekä kuinka markkinointi, tuoteasettelu ja ympäristötekijät vaikuttavat kuluttajiin. Esimerkiksi hidastempoinen musiikki saa asiakkaat liikkumaan hitaammin, mutta he lisäksi ostavat enemmän. Samoin käy ravintoloissa, missä hidas musiikki saa ihmiset käyttämään aikaansa ja ostamaan enemmän.

Äänekäs musiikki taas saa asiakkaat kulkemaan supermarketissa nopeammin, kuitenkaan vähentämättä myynnin määrää. Kaikki musiikin äänenvoimakkuudesta sen lajiin ja tempoon vaikuttavat siihen miten me kulutamme rahamme ja toimimme kaupoissa, laukaisten tiettyjä tunteita ja täten johdatellen tiettyyn käytökseen.

Klassinen musiikki voi toisaalta saada ihmiset ajattelemaan, että liike on kallis, mutta voi toisaalta luoda mielikuvan tyylistä. Näin säästeliäs asiakas saattaa kyseenalaistaa ostoksensa hintaa enemmän ennen kuin tekee päätöksen, mutta esimerkiksi viiniä valitessa voi klassinen musiikki rohkaista kuluttajan kehittämään “äveriäämmän maun” ja valitsemaan kalliimman pullon.

Tämä onkin yksi merkittävä tekijä, joka erottaa kivijalkaliikkeen verkkokaupasta: liiketiloissa tapahtuva kaupankäynti on moniaistinen kokemus. Verkossa tapahtuvat ostokset työllistävät aisteja rajatummin ja saavat kuluttajat käyttämään lähinnä näköaistiaan, mahdollisen musiikin säätelynkin ollen täysin asiakkaan käsissä.

Liikkeiden pitääkin musiikkia valitessaan miettiä millaisia tuloksia he toivovat, onko tarkoitus lisätä kokonaisvaltaisesti myynnin määrää, asiakkaiden oleskeluaikaa, tai kenties ohjata asiakkaita tiettyjen tuotteiden suuntaan. Pienetkin erot voivat vaikuttaa suuresti asiakkaiden ostopäätöksiin, sekä siihen millaisen mielikuvan liike jättää. Tästä näkökulmasta käsin voi kukin miettiä myös omia ostostottumuksiaan, ja sitä paljonko taustalla soiva musiikki niihin vaikuttaa.