2 Mar

Miksi musiikki saa meidät voimaan paremmin

the importance of music

Musiikin voidaan väittää olevan olennainen osa aivojemme perusrakennetta, sillä aivomme on lähtökohtaisesti viritetty käsittelemään ja ymmärtämään musiikkia. Kuitenkin tämä elämän perusosanen on näihin päiviin asti pysytellyt eräänlaisena selittämättömänä mysteerinä ihmiskunnalle, erityisesti koska sitä ei tavanomaisesti olla pidetty tärkeänä selviytymisen kannalta.

the importance of musicTiede on kuitenkin osoittanut musiikin merkityksen olevan erinomaisen korostunut ihmisen hyvinvoinnin kannalta ja sillä olevan ominaisuuksia, jotka saavat meidät tuntemaan olomme hyväksi. Näiden ominaisuuksien tutkimus on akateemiselta kannalta varsin mielenkiintoista ja maallikollekin saattaa tuoda lisäpotkua ymmärtää miten musiikkia voi käyttää apuvälineenä paremman ruumiillisen ja henkisen terveyden tavoittelussa.

Kun me ensin odotamme ja sitten todellisuudessa koemme mielihyvävasteen musiikkia kuunnellessamme, reagoi meidän aivomme selkein ominaistavoin vapauttaen “hyvän olon” kemikaalia, dopamiinia. Kuunnellessasi sävelmää ja kun aavistelet miten se jatkuu, oletpa sitten oikeassa tai yllätyt, saavat nämä pienet kognitiiviset vivahteet sinut kokemaan mielihyvää. Tämä selittää käytännössä miksi musiikki on tullut jäädäkseen, sillä siitä saamamme intensiivinen mielihyvä vahvistuu ja täydentyy aivoissa, mikä on viimein tieteellisestikin onnistuttu todistamaan.

Liikuttavan musiikin kuuntelu saa aivot vapauttamaan dopamiinia, kemikaalia, joka on vaikuttavana tekijänä puhuttaessa niin motivaatiosta kuin riippuvuudestakin. Musiikin kuuntelu vaikuttaa autonomiseen hermojärjestelmään, joka on vastuussa verenpaineen ja sykkeen säätelystä, sekä limbiseen järjestelmään, joka on vastuussa tunteista ja mielialoista. Näiden muutosten myötä ihmiset kertovat usein kokevansa kylmiä väreitä tai väristyksiä, ja kuuntelukokemuksen yhteydessä tämän on osoitettu olevan yhteydessä veren virtaamiseen niihin aivojen osiin, jotka ovat osallisina dopamiinin vapauttamisessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun musiikkia kuunnellessasi koet mielenliikutusta, ovat alkukantaiset tekijät työn touhussa ja hukuttavat aivojasi kemikaaliin, joka on suunniteltu saamaan tuntemaan olosi hyväksi. Ehkä hieman yllättäen myös surullinen musiikki voi parantaa oloasi. Tämä vaikuttaisi perustuvan siihen, että surullinen, hidastempoinen musiikki saattaa nostaa esiin nostalgisia tunteita, tyyneyttä ja lempeyttä. Selvitys paljasti, että suurin osa ihmisistä koki surullisen musiikin lohdullisena, erityisesti muutoin henkisesti raskaina aikoina, ja se saattaakin auttaa säätelemään negatiivisia mielialoja ja tunteita.

Ajatus siitä, että musiikilla voi olla terapeuttista arvoa ei suinkaan ole uusi. Jo muinaisessa Egyptissä lauluterapiaa pidettiin oleellisena osana paranemisprosessia, kun taas Kreikassa sekä Aristoteles että Plato omaksuivat sen hyödylliset ja tervehdyttävät ominaisuudet, kirjoittaen kuinka se voisi auttaa ihmisiä tulemaan paremmiksi versioiksi itsestään ja selviytymään katarsiksen aiheuttamista tunnepohjaisista vaikeuksista.