10 Feb

Klassinen musiikki

Paganini

Klassinen musiikki on aivan valtavan suuri käsite, joka pitää sisällään monenlaisia eri tyylejä. Näistä jokaiselle löytyy varmasti jotain mieluista, kunhan musiikkiin viitsii kunnolla perehtyä. PaganiniJoihinkin kiihkeästi soitettu ja monipuolinen musiikki täynnä tunnetta kuten Lisztin ja Paganinin laatimat teokset tekevät suuren vaikutuksen, kun taas toiset nauttivat ennemmin hillitymmästä kamarimusiikista, jossa eräitä tunnetuimmista säveltäjistä ovat esimerkiksi Mozart ja Haydn. Mikäli nauttii suuresta sinfoniasta näyttävän orkesterin säestämänä, kuuluvat lempisäveltäjien listaan todennäköisesti ainakin Strauss sekä Tchaikovsky.

Vaikka klassinen musiikki saattaa nykypäivänä joidenkin mielestä olla liian vanhanaikaista ja perinteistä, kaavoihin jäykistynyttä musiikkia, ei asian laita aina ole ollut näin. Onkin mielenkiintoista porautua klassisen musiikin alkulähteille aikaan, jolloin sitä pidettiin eräänlaisena kapinallisena vastalauseena kirkon voimakkaalle vaikutukselle musiikissa. Klassisen musiikin myötä musiikissa alettiin käyttää aivan uudenlaisia soittimia, joita ei milloinkaan aikaisemmin oltu nähty musiikissa käytettävän sillä tavalla.

Klassisen musiikin määritelmää on mahdollista pohtia hyvin monesta eri näkökulmasta. Mitä klassinen musiikki oikeastaan edes on? Onko se aina viuluilla ja selloilla soitettavaa dramaattista musiikkia, jota pääsee kuuntelemaan konserttitaloissa orkesterin soittamana ja kapellimestarin ohjaamana, vai kätkeytyykö klassiseen musiikkiin jotain muutakin? Klassista musiikkia on kenties helpointa lähteä määrittelemään eri musiikin aikakausien kautta. Keskiaikaa ja sitä edeltävää aikaa leimaa gregoriaaninen musiikki, joka oli useimmiten uskonnollista. 1400-1600 -luvut tunnetaan renessanssimusiikista, 1600-1750 barokkimusiikistaan, 1750-1820 klassisesta musiikista, 1820-1900 romantiikan aikakauden musiikista ja sitten vielä 1900-luvulta nykypäivään olevaa musiikkia kutsutaan moderniksi musiikiksi.

Vaikka joku saattaakin väittää ettei tunne lainkaan klassisen musiikin sävelmiä, tämä tuskin kuitenkaan pitää täysin paikkaansa. Klassinen musiikki on suurimmalle osalle meistä tutumpaa kuin edes välttämättä tajuamme. Nykyään se ympäröi meidät kaikkialla, oli kyse sitten hissistä, ravintolasta, vaatekaupasta, telkkarista tulevasta teemalaulusta tai taustamusiikista. Kukapa ei muka olisi koskaan kuullut Vivaldin Neljää vuodenaikaa, Beethovenin tunnetuimpia sinfonioita ja erityisesti 5. sinfoniaa, Pachelbelin Canon in D:tä, Chopinin Nocturne No. 2:ta, Sibeliuksen Finlandiaa, Mozartin Taikahuilua tai Barberin Adagiota? Nimi ei välttämättä sano mitään, mutta kun sävel kajahtaa ilmoille, on asian laita silloin toisenlainen!